Eilen illalla pidettiin tollerimaiset pikkujoulut agiteemalla. Ohjelmassa oli epävirallinen agirata tuomareineen, jutustelua ja herkuttelua. Mukaan oli uskaltautunut tai pakotettuna muutama kepokin koirineen.
Tuomari oli laatinut nopean juoksuradan muutamilla kinkkisillä paikoilla höystettyinä. Ennen rataantutustumista arvoimme koirat osallistujille. Kepot olivat saaneet erikoisluvan valita makkaramoponsa ennakkoon. Arpaonni soi mulle vääränrotuisen eli beecee Nasun. Meillä oli kunnia myös lähteä matkaan ensimmäisinä. Oletus oli, että nyt mennään ja lujaa ja niinhän siinä kävikin. Ekalla suoralla paukutettiin jo samantien väärälle a:lle, kun Nasu kiihtyi nollasta sataan hetkessä ja hölmistynyt ohjaaja ei päässyt lähimaillekaan blokkaamaan väärää estettä:) Vauhdin hurmasta nautittiin ja rata päästiin muutamien kohlailujen (Niksu laski et 4hyllyä) jälkeen maaliin. Hauskaahan se oli! Täytyy sanoa, että taas muistan nostaa hattua noille urheille bc-ohjaajille, kuten Mapellekin, jotka saavat yhteispelin toimimaan ohjaaja herkkien ja turbovauhtisten koiriensa kanssa!
Wäinö pääsi suorittamaan rataa Jonnan kanssa. Jonna pisti varastelevan pojan aisoihin ja suoritti koko radan hienosti :) Kiva kattoa taitavaa ohjausta-vaikeat paikat selvitettiin hienosti. Willa sai kartturikseen Saaran. Kaksikon yhteispeli sujui tosi hyvin. Jopa niin hienosti, että pari pokkasikin lopuksi agijoulujen ykköspalkinnon!
Niksu suoritti radan Willan kanssa. Harjoitusta tällä parilla taisi olla takana parin hypyn verran viime keväältä. Se oli muuten Niksun ainoa agitreenikerta-mutta lahjattomathan ne treenaa... Alku lähti hienosti, mutta Willan ajautuessa väärälle esteelle kartturi karjaisi sen verran kovasti, että pikkukettu hieman hämmentyi ja hiljensi vauhtinsa ohjaajan vauhtiin. Niinpä pari hölkkäilikin loppuradan hienosti vierekkäin rataa suorittaen. Willalla tuntui olevan kivaa, kun sai lempi-ihmisensä mukaan lempiharrastukseensa:)
Hauskat kisailut olivat. Lainakoirat oli hyvä idea. Kaikki koiratkin tuntuivat olevan mukana menossa huolimatta uusista ohjaajistaan. Ainoastaan Choco lähti kesken radan mammaa morjestamaan, mutta siinäkin syynä taisi olla enemmän Jonnan takana notkuva herkkupöytä, jolle koiruus hyppäsi!
Kiitos tolleriagiporukkamme kepoineen ja hyviä ohjausvinkkejä jaellut tuomarimme pikkuagijouluista!:)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti