Hämeenlinnasta hyppynolla

Lauantaina tehtiin koko perheen reissu Hämeenlinnaan. Wäinö kisasi kahdessa ja Willa yhdessä startissa. Wäinön kanssa taituroitiin ekalta hyppyradalta nolla. Nopeudessa jäätiin tällä kertaa kärjestä ja sijoituksena 4.

Wäinön toisella radalle mennessä oli pientä jännityksen poikasta, koska tuplahan oli tarjolla. Vaan kuinka ollakkaan hypyllä, jolla ehdin jo huokaista rauhallisesta ja siististä ylityksestä kävikin loppujen lopuksi niin, että alas laskeutuessa häntä tipautti riman kannattimiltaan. Vitsit se nosti kierrokset itselle, koska harmitti vietävästi! Alussakin olin jo ottanut aika taistelun paikalla pysymisestä joten loppurata tuli suoritettua ehkä hieman epäreilun veemäisellä asenteella adrenaliinin virratessa. Alla olevista kuvista voi todeta, että hännän käyttö hyppäämisessä taitaa olla meillä hieman ongelmallista..

Willan rata kosahti aika alussa puomin alastulovirheen jälkeiseen hyppyyn. En kerta kaikkiaan ehtinyt ajoissa ohjaamaan oikealle puolen ja hyppy tuli suoritettua väärältä puolelta. Suoritimme radan urheasti loppuun selviytyen hienosti kepeistä ja sisäänmenosta sekä keinusta. Harmittavaa vaan, että pikkukettu ihanselkeästi possuilee kontakteilla. Kontaktit pitäisi myös ottaa tehotreeniin. Niin ja varmaan alkaa vaatia ja palautella niille myös kisoissa...

Tällä viikolla meillä asustaa kaksitoista karvatassua. Max murunen on meillä viimeistä kertaa hoidossa.

Pikkukettu

Laskua odotellessa

Wäinön pomppuloikkaa

Tämä ei ole edes siltä pudonneelta hypyltä! Olisiko hyppytekniikassa prepattavaa, kun häntä laskeutuu rimoja nuollen...?

Nyt osuttiin

Pikkukettu sorsametsällä ja agiviikonloppu

Willa pääsi korkkaamaan metsästyskoiran uransa perjantaina Niksun kanssa. Sorsien sijasta vedestä pikkukettu pääsi noutamaan kyyhkyjä vedestä. Kotiintuliaisina tuli mukaan kuivatettaviksi siipiä damitreenailuihin.

Lauantaina kisattiin Orivedellä yhteensä 4 starttia (wx2, wx2). Willasukkasen ratoihin olin oikein tyytyväinen! Ensimmäinen rata sujui mallikkaan hienosti puoleenväliin, josta lentokeinu ja ohjaajan pakan hajoaminen. Toinen rata taas hyllytettiin alussa, kun velmukelmu otti ja varasti lähdössä! Seurauksena kakkoseste väärästä suunnasta. Hylly alla oli helppo suorittaa ja yllätys, yllätys tehtiin loppurata täysin puhtaasti. Ehkä normaalia hitaammin (olisko ollut hieman epävarma, kun en käskyttänyt niin kovasti, kuin normaalisti?). Mutta siis kaksi rataa, jossa päästiin suorittamaan kepit virheettömästi ja keinu ilman kieltoa, Yes!!!:) Medi3:ssa 23 koirasta 5 oli mansen meditollereita! Hienoa saada vihdoinkin konkkaronkka samoihin kisoihin:) Varokaa vaan meitä Mansen medejä!

Wäinön radat meni vähän liikaa nollien metsästyksen puolelle. Liikaa aattelen mystisten nollien keräämistä ja eihän ne silloin sieltä ilmaannu. Veren maku ja paha mieli vaan tuollaisesta metsästyksestä jää... Ekalta radalta 10 A:n alastulosta ja ketun rimasta. Toiselta radalta 5 ketun rimasta! Vitsit, kun nuo rimat eivät nyt pysy kannattimissaan! Aika kuitenkin muutamasta pitkästä kaarrosta huolimatta ihan ok, jäätiin voittaja Zenistä vain 0,72 s!

Sunnuntaina oli vuorossa Oreniuksen Juhan koulutus Niihamaassa. Tajusin, että radanlukua pitäis opetella ja paljon! Juha näytti miten toteuttaa mun kieputukset puolet lyhyemmässä ajassa suorilla linjoilla, kun käytti eri ohjauksia. Saksalaista harjoteltiin ja nyt sen oikeaoppinen toteutus taisi mennä päähän. Tiukempaa haltuunottoa pitäisi harjoitella niin ja itsenäisempiä kontakteja (niinpä...). Mukavasti saatiin kehuja ja kannustusta. Treeneistä jäi oikein hyvä ja hikinen :) olo.

Tänään on ollut kovin haikea mieli, kun kuuli ikäviä uutisia meidän pikku vanhuksesta. Nyt eletään vain päivä kerrallaan ja yritetään pitää koko perheen kullanmurun elämänlaatu hyvänä viimeiset päivät...

Nopea päivitys Takutien kisoista

Viime viikonloppuna kisattiin maratooni Takutien kisoissa eli yhteensä 6 rataa. Willan osuus näistä oli yksi sunnuntain rata, jolta tuttuun tapaan hylly. Itseasiassa radalta hyllyjä taisi tulla 2-3 putkiin karkaamisista ja vääristä putken päistä, mutta loppuun asti päästiin. Kepit kuitenkin puhtaasti!!!:)

Wäinöllä olikin sitten tuo 5 rataa. Lauantaina toinen hylly tuli siitä, kun riman pudotuksen jälkeen korjasin hutiloidun kontaktin (hyvä minä- kerrankin ajatus toimi!) ja otettiin puomin alastulo uudestaan kunnolla. Toinen hylly taisi olla jotain omaa hutilointia ja lopetin radan kesken. Viimeinen rata oli hyppis ja se mentiinkin pimeässä 22-23 välillä. Ilmeisesti hämärä teki hyvää meidän hypyille sillä tällä radalla pysyivät rimatkin ylhäällä. Itse rata oli sujuva ja nopea, vaikka muutamassa kohdassa olisi hivenen voinut kiristää käännöksiä. Nollalla se selvitettiin läpi ja olin kaatua maalialueella nurin, kun kuulutettiin meidän menneen johtoon, vaikka aikaisemmat koiratkin olivat tehneet nopeita ratoja. Loppujen lopuksi Omie ja Brandi menivät ohitsemme, mutta sijoituimme hienosti noiden huippuliitelijöiden jälkeen kolmanneksi:)

Sunnuntaina napsittinkin sitten lisää hyllyjä. Molemmilla radoilla sama kaava- alle riman tiputuksia ja epäreilusti luovutin omasta ohjauksesta ja tuloksena hutilointi hyllyt ohitetuilta esteiltä. Mutta riman tiputukset harmittivat ja ärsyttivät... Tällä viikolla oon tarkkaillut Wäinöä sillä silmällä, että mahtaisiko olla jumissa, mutta ihan ok:lta tuntuu. Ehkä pitäisi vaan hillitä hieman omaa ohjausta ja ottaa rauhallisemmin. Jos rimatkin sitten pysyisivät ylhäällä..

Willa muuten pääsee huomenna ensimmäistä kertaa metsästyskoiran elämässään sorsajahtiin. Saas nähdä meneekö passissa istumiseksi vai pääseekö pikkukoira tosi toimiin.

Helteellä kisaamista Lempäälässä

Kuumat kista huhuhuh! Sain varmaan auringonpistoksen tai lämpöhalvauksen, koska kotona oli ihan taju kankaalla.. Vai jouhtuiko edellispäivän ja yön hääreissusta?..

Willa katkaisi kesän agikisataukonsa Lempäälässä ja yllätti mut täysin. Neiti olisi tekaissut ensimmäisen kolmosluokan nollansa heti ekassa startissa JOS ohjaaja olisi malttanut ohjata vielä sen viimeisen esteen! Eli hienoa nollaa tahkottiin radalta, josta ajattelin alunperin keräävämme hyllyjä roppakaupalla. Mahtavat kepitkin pikkukettu suoritti. Pussi ohjasi vikalta hypyltä ohi enkä radasta yllättyneenä ja nollaa ahmivana tajunnut ohjata rataa siis loppuun asti ja Willa tuli hypyn ohi. Onneksi leikkasi sen verran, että palasin suorittamaan hypyn ja saatiin hieno tulos 5vp.
Toinen rata ei ollut ihan niin hyvä, kuin ensimmäinen, mutta loppuun asti sekin tahkotttiin. Ennen keppejä oleva hyppy vei suoraan puomille ja jouduin käskyttämään todella tiukasti, että sain Willan oikealle esteelle. Käskytys nosti kierroksia ja herpaantunut neiti tuli toisesta keppivälistä suoraan ulos. Uudella innolla ja kepitys loppuun asti. Joku rima taisi kanssa tulla alas ja tulokseksi 10vp. Kaksi tulosta kuitenkin- mikä on superhieno juttu!

Wäinö jatkoi kontaktipossuiluaan.. Vitsit, kun mä alkukesästä ääneen julistin, kuinka varma mä oon Wäinön alastulokontakteista ja nyt homma on taas kääntynyt päälaelleen. Eli eka rata ihan hyvä. Tosin valitsin pisimmän tien kahdelle käännökselle mikä hukkasi aikaa. Muuten nopeaa ja kivaa menoa, mutta sitten se pirun alastulo puomilta. Eli tuloksena 5vp.
Toinen rata oli aikas katastroofi. Lähtö kuvioissa en käyttänyt hidastavaa käskyä ennen kakkosestettä, kun olin varma, että saan koiran kääntymään omalla sijoittumisella ja kropan suunnalla, mutta toisin kävi. Luki esteitä itse ja hyllytti heti kakkosesteen jälkeen. Pöh! Vedätin raivolla rataa ja samalla asenteella sain puomin alastulon tällä kertaa onnistumaan. Vedätys vaan poiki rimojen lentelyä ja pituudenkin viimeinen palikka jälleen kaatui. Kökköä.


Lopuksi muutama kuva agirodusta. Kiitokset kuvaaja Nikolle:)

Wäinö näyttää jo heinäkussa mallia miten puomi voidaan suorittaa koskematta ainakaan alastulokontaktiin...

Hurja keppityttömme:)

Ja sitten vielä vesipedot veneilyreissulta..

Nollatili avattu

Ens vuoden SM- ja karsintanollakeräys pääsi Wäinön osalta käyntiin. Kisattiin tänään Valkeakoskella Wäinön kanssa kaksi starttia. Willa joutui juoksujen takia jäämään pois. Ensimmäisellä radalla yritin ottaa varman päälle tutuilla valsseilla ja takaaleikkauksilla, joiden johdoista käännöksistä tuli turhan pitkiä. Keppejen jälkeen hieman sähläsin, kun mietin tehdäkö persjättöä vai ei ja päädyin takaaleikkaukseen, jossa olin itse liian edellä ja hyppy meni lähes paikalta ponnistamiseksi. Rima kolahti aika lujaa, mutta ei tippunut. Tuloksena 0-rata ja sijoitus hienosti 3. :)
Toisella radalla alku tuotti hieman hankaluuksia ja Wäinö ajautui väärälle esteelle, mutta ehdin sen pelastaa. Koska siitä ei tullut linjanylitystä ei siis tuomittu kieltoakaan- ainoastaan aikaa paloi aikalailla. Pituudella tein takaaleikkauksen ja vaikka yritin mielestäni käskyttää eteen huolimatta siitä, että este oli pitkänsivun viimeinen ja sen jälkeen käännös niin viimeinen palikka kaatui. Myös rimat kolisivat useampaan otteeseen käännöksissä mikä ärsytti, koska tiukkoja käännöksiä on yritetty nyt paljon treenata. Rimat pysyivät kolinasta huolimatta hyvin kannattimissaan ja radalta tuloksena 5vp. Toivottavsti muuten tuli videolle meidän hassu aloituksemme. Itseäkin jo nauratti kun sormi pystyssä hiivin takaperin ekan siivekkeen taakse, ennen kuin päästin koiran matkaan :)