Kaikesta huolimatta hieno HyppySERTI! :)

Tänään saatiin tulos- ja nollaputki avattua Willalle ja Wäinölle Nokialla. Wäinön kanssa takaaohjaamalla korjailtiin nollatulos hyppyradalta ja palkintosija 3. Willan meno oli yhtä vauhdikasta ja kivaa, kun viimekisoissakin ja hyppyradalla saatiin kaikki natsaamaan hienosti ja palkaksi upea nollatulos, voitto ja vielä se hyppysertikin! :) Aivan mahtavaa! Voitte uskoa, että hymyilytti:)

Huolimatta hienoista tuloksista ja muuten mukavasta ja aurinkoisesta kisapäivästä jäi näistä kisoista kyllä paha maku suuhun. Siksi en voi olla purkamatta harmitustani tänne. Järjestelyä en moiti-seura hoiti asiat hienosti ja jaksoivat vielä olla kisailijoillekin ystävällisiä. Sen sijaan moite kohdistuu tällä kertaa kisatuomareihin. Ensimmäinen vastoinkäyminen oli kyllä itseaiheutettu. Ekaa kertaa kisahistoriassani sain huomautuksen tuomarilta. Agiradalla jolla teimme edelleen tulosta (ei siis hylkäystä alla) ja Wäinön tullessa ilman lupaa A:n kontaktilta otin nopeasti esteen uudestaan ja olimme sen jälkeen poistumassa radalta. Täysin normaali tilanne kisoissa- tälläistä näkee useamman kerran radan aikana. Tällä kertaa kiukkuinen tuomari syöksyi koiran eteen sen laskiessa kontaktilla ja yritti estää sen alastulon huutaen samalla, että ei saa treenata. Nolona pyytelin mokaani anteeksi, mutta tuomari vastasi , etten saa anteeksi. Kysyi kilpailunumeroni ja sanoi antavansa huomautuksen. Olin kyllä hieman ymmälläni tilanteesta. Tunnustan, etten täysin kuunnellut 2. radan tuomarinalku puhetta, mutta 1.radalla tai kyseisellä radalla, jossa alkupuhetta ei edes ollut tuomari ei erikseen kieltänyt kontaktin uusimista tai treenaamista, puhui kyllä kisanomaisesta jatkamisesta hylyn jälkeen. Myöskään muiden kilpailijoiden esteiden uudelleen suorittamiseen tai kiroiluun radalla en huomannut, että tuomari olisi mitenkään puuttunut. Eli vain me saimme vihat niskaamme. Tästä jäi kyllä itselle pahamieli..

Tauon aikana episodi ehti unohtua ja hyvillä mielin tulin kisaamaan medeihin. Todetakseni vaan, että mukava harrastus oli kyllä kaukana näistä agilitykisoista. Tuomarin kiirehtiessä(aikataulu kuitnkin yli puoli tuntia etuajassa),sättiessä kova äänisesti yhtä lähdöstä hieman myöhästynyttä kilpailijaa ja kiristäessä ekan agiradan tuomarin puhuttelussa "jos joku uskaltaa treenata yhelläkään kontaktilla niin joutuu itse mikkiin kertomaan perustelunsa miksi teki näin koko kisakansalle" (ja siis tässä vaiheessa ei ollut vielä yksikään medikisailija suorittanut ainoatakaan kontaktia- eikö pelkkä kielto niiden treenaamisesta olisi riittänyt?..) alkoi tuntua siltä, että anteeksi kun olimme ilmoittautuneet kisaamaan. Edes hyvät tulokset eivät saaneet pelastettua kotimatkan harmitukselta.

Tämän purkautumisen jälkeen täytyy todeta, että opinpahan agilitystä tänään taas jotain uutta. Samalla tuli opetus taas siitä, että tämä laji todellakin opettaa nöyräksi- myös tuomareiden kautta.

Hyllyjä varastoon

Kisakausi starttasi jälleen heinä-elokuun vaihteessa. Wäinön kanssa ollaan tahkottu kovin hylly-painotteista tulosmerkintää koko syksy. Suurimpana syynä siis ohjaajan kyllästyminen "sinnepäin" kontakteihin. Eli monta rataa (nolla sellaisiakin) on hyllytelty kontaktien uusimisella, kun ei koiruus ole pysynyt vapauttamiseen asti kontaktilla. Kovia tuloksia metodilla ei ole toistaiseksi saavutettu. En oikein tiedä miten edetä.. Kun heti lopettamisella ei ole ollut mitään vaikutuksia, oon nyt tehnyt niin, että ilman lupaa kontaktilta tullessa kiellot ja suuttuminen ja jos seuraavakaan radalla oleva kontakti ei toimi niin suuttuminen ja pois. Tuloksena tietenkin, että ikinä eka kontakti ei siis toimi...Huokaus. Välillä näyttää alastulot loistavilta, mutta seuraavalla radalla voi homma olla taas ihan eri. No niitä yritetään vielä hioa. Viime viikonloppuna käytiin kyllä pohjamudissa myös ohjaukselliseksi. Oli aika kurja olo, kun mikään ei toiminut- ohjaaja kuutamolla, koira hötkyili eikä putken päätä löytynyt millään.

Willan kanssa on muutamat kisat myös startattu. Täytyy todeta, että alkaa olla jo perinne, että ennen juoksuja se kulkee tosi hyvin! Vauhtia piisaa ja meno tuntuu hyvältä. Niin nytkin. Harmi, ettei se vaan näy vielä tuloksissa. Ansat vetää puoleensa ja oma ennakointi ei oo täysin toiminut. Mut pääasia että meno tuntuu hyvältä ja vauhdikkaalta ja on oikeasti kivaa!

Wii on alkanut treenailla uudella kotikentällämme vähän tavoitteellisemmin agilitya. Oppii tytteli ihanan nopeasti uusia asioita. Mittasin elokuussa Wiin vielä mediksi, toivottavasti ei kasva enempää :)

Tänään nuuskittiin verijäljet lähimetsässä. Hienosti löytyi peuransorkka jäljen päästä. Willa ihastui uuteen tuttavuuteen eli sorkkaan kovasti ja kantoikin sitä häntä heiluen, ylpeänä muille esitellen metsässä.