Kisakausi starttasi jälleen heinä-elokuun vaihteessa. Wäinön kanssa ollaan tahkottu kovin hylly-painotteista tulosmerkintää koko syksy. Suurimpana syynä siis ohjaajan kyllästyminen "sinnepäin" kontakteihin. Eli monta rataa (nolla sellaisiakin) on hyllytelty kontaktien uusimisella, kun ei koiruus ole pysynyt vapauttamiseen asti kontaktilla. Kovia tuloksia metodilla ei ole toistaiseksi saavutettu. En oikein tiedä miten edetä.. Kun heti lopettamisella ei ole ollut mitään vaikutuksia, oon nyt tehnyt niin, että ilman lupaa kontaktilta tullessa kiellot ja suuttuminen ja jos seuraavakaan radalla oleva kontakti ei toimi niin suuttuminen ja pois. Tuloksena tietenkin, että ikinä eka kontakti ei siis toimi...Huokaus. Välillä näyttää alastulot loistavilta, mutta seuraavalla radalla voi homma olla taas ihan eri. No niitä yritetään vielä hioa. Viime viikonloppuna käytiin kyllä pohjamudissa myös ohjaukselliseksi. Oli aika kurja olo, kun mikään ei toiminut- ohjaaja kuutamolla, koira hötkyili eikä putken päätä löytynyt millään.
Willan kanssa on muutamat kisat myös startattu. Täytyy todeta, että alkaa olla jo perinne, että ennen juoksuja se kulkee tosi hyvin! Vauhtia piisaa ja meno tuntuu hyvältä. Niin nytkin. Harmi, ettei se vaan näy vielä tuloksissa. Ansat vetää puoleensa ja oma ennakointi ei oo täysin toiminut. Mut pääasia että meno tuntuu hyvältä ja vauhdikkaalta ja on oikeasti kivaa!
Wii on alkanut treenailla uudella kotikentällämme vähän tavoitteellisemmin agilitya. Oppii tytteli ihanan nopeasti uusia asioita. Mittasin elokuussa Wiin vielä mediksi, toivottavasti ei kasva enempää :)
Tänään nuuskittiin verijäljet lähimetsässä. Hienosti löytyi peuransorkka jäljen päästä. Willa ihastui uuteen tuttavuuteen eli sorkkaan kovasti ja kantoikin sitä häntä heiluen, ylpeänä muille esitellen metsässä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti