Hellekisat Nokialla

Tänään startattiin Nokialla kahden päivän Pohjanmaan reissun jälkeen. Hellettä piisasi ja käytinkin koirat uimassa kisapaikalle ajellessa. Agirata oli ensimmäisenä vuorossa ja Willa pääsi sitä kokeilemaan ekana. Rata oli ihan kivan tuntuinen menopätkä. Meidän meno kulki hienosti aina kepeille asti, jossa neiti päästeli tuhatta ja sataa johonkin keppien puoliväliin. Uusinta ja hienosti sisään. Loppurata meni oikein hyvin ja vauhdikkaasti, no kontakteilla en tarpeeksi vaatinut pysähtymistä. Tuloksena hienosti 5vp. Wäinön rata kosahti omaan lähtöpelleilyyni. Jostain syystä jäin pelleilemään lähdön kanssa ja lopulta peruutin koiran luota vähän matkaa eteenpäin. Kun päästin koiran matkaan olin tietty väärinpäin enkä kerennyt tarpeeksi nopeasti kolmannelle hypylle ja Wäinö kerkesi hyppäämään sen väärinpäin. Loppuradalla oma ohjaus pääsi käsistä ja en jaksanut enään ottaa käännöksiäkään kunnolla.

Toinen rata eli hyppis oli useiden tiukkojen käännösten johdosta ikävämpi. Willan alkurata meni vähän töksöttämiseksi, kun en kerennyt kunnolla koiran alta pois ja takaaleikkaus muurillakaan ei sujunut täysin. Nollaa väännettiin kuitenkin okserille asti, jossa en odottanut tarpeeksi ja rima kolahti alas. Samantien toinen vitonen keppien aloituksesta. Toisella yrityksellä jälleen hienosti sisään ja loppurata sujuikin paremmin. Wäinön rata kosahti jälleen lähtöongelmiin. Kahden ekan hypyn jälkeen, kun oli tiukka käännös ja yhtäaikaa lähtiessämme vauhti ehti kasvaa liikaa ja en ehtinyt käskyttää tarpeeksi niin mukaan tuli yksi ylimääräinen hyppy.

Hienoa! Willalle ensimmäinen kisapäivä kolmosissa, josta napasahti kaksi tulosta molemmilta radoilta:)

Vauhdikas Wäinö!

Kuvat Juha Paulavuo ja Minna Haapanen

Agikisa täyteinen viikonloppu Pirkkahallilla takana. Wäinön kanssa tahkottiin upeita ratoja, joista jäi oikein hyvä mieli! Radat olivat Mujusen Salmen käsialaa ja tuttuun tapaan "Salmemaisen erikoisia". Lauantain ekarata oli oli ylhäältäpäin selkeä kukka keppivarsineen ja hyppylehdillä. Wäinö pisti kukan purkkiin ja tuloksena nopeasti liikutulta radalta oli nolla ja mukava miinus. Miinuksella päästiin monen nopean koiran ohi kolmospallille pokkaamaan palkinto. Todella hienoa:) Willan rata kaatui kepeillä kahteen kieltoon ja loppupätkällä otettuun kolmanteen kieltoon.

Toinen rata oli erikoisen näköinen kokoelma hyppyjä ja putkia. Ensin oli suora, jonka päässä oli okseri sitten mentiin viiden hypyn rivistö kiertelemällä, jonka jälkeen neljän u-putken rivistö vuorotellen eripäistä sisälle. Lopuksi vielä hyppyrivistö välistävetoina tai toisinpäin takaakiertoina. Iloitsin radalle mennessäni, että kerrankin rata, jossa ei ole keppejä. Willa vaan alkusuoralla tuli keinun ohi (jostain syystä Tamskin keinu aina kauhistuttaa) ja okserilta tuli oman ohjausvirheen takia kielto sekä rima alas. Loppurata meni oikein hienosti ja sain lopussa välistävedotkin onnistumaan! Wäinölle päätin kokeilla samaa ratasuunnitelmaa, koska takaakierrot vaihtoehtona ovat meille riski riman pudotuksiin. Rata kulki oikein hienosti ja mielestäni teimme tosi nopeaa rataa (huolimatta siitä, että putkia oli paljon, jotka yleensä ovat Wäinöllä hitaat). Viimeiseen välistävetoon en takaperin juoksullani enään kerennyt mukaan ja koira ehti hypätä hypyn väärältä puolelta. Mutta ihanan reipas rata!

Sunnuntaille olin ilmoittanut vain Wäinön. Ensimmäinen rata oli mukavan tuntuinen pätkä, jossa ainoa kompastuskivi näytti olevan lähdön jälkeinen keppialoitus. Siinä oma ohjaus koki pikaisen kädenvaihdoksen ja käskytys loppui ilmeiseti liian lyhyeen. Koira kääntyi pois ennen ekaa keppiväliä. Siitä siis vitonen. Rimat pysyivät hienosti kannattimissaan, vaikka kaikki olivatkin maximi korkeudessaan. Eilisiin ratoihin verrattuna emme päässeet täysin vauhtiin vaan tuntui, että joutui välillä vähän vetämään.

Toinen rata oli ulkoasultaan jälleen Salmemainen. Hyppyjä oli sjoiteltu peräkkäin ja sivuttain sekä u-putket olivat peräkkäin u-muotoisessa muodostelmassa radan päädyssä. Itse rata oli aikamoista valssaamista, mutta hyvin helppolinjainen ja nolliahan ropisi! Wäinön kanssa saatiin vauhti ihan hyväksi, mutta en uskaltanut vetää valsseja kovin tiukiksi ja käännökset menivät hiukan pitkiksi. En odottanut mitään hirveän kovaa aikaa, joten yllätys oli kuinka lähelle kärkeä päästiin. Tuloslistalta tavasin onnesta pomppien, ettemme tosiaan jääneet voittajasta, kuin vajaa sekunnin päähän, vaikka väliinkin nousseet koirakot näyttivät tekevän tiukkoja, vauhdikkaita ratoja. Sijoituksemme oli upeasti 5. Mahtavaa! Tuntuu että homma pelaa ja vauhtia tältä novaskootterilta löytyy!

Onnittelut vielä kolmosiin nousseille Nokian tytöille ja nolliksia takoneille agi-ja tokotreenikavereille!

Kepit, kepit

Siinä Willan tämänpäiväisien starttejen ongelmat jälleen. Ensimmäinen kisa oli ihan ok, joskin ohjaaja vähän kangerteli muutamassa kohdassa. Ainoa virhe otettiin keppien aloituksesta. Siinäkin ohjaaja olisi voinut rauhassa odottaa, että koira jatkaa pujottelua oikein. Sen sijaan kiirehdin eteenpäin ja Willa ponkaisi eteenpäin jättäen pari väliä kiertämättä. Toisella kertaa onnistui. Muuten ihan kiva rata:)

Toisella radalla tein ite ohjausvirheen, kun en kunnolla vekittänyt koiraa saadakseni sen kääntymään a:n jälkeen hypylle. Willa ponkasi ohitse ja kerkesi hyppäämään väärän esteen. Jatkettiin rataa, mutta keppien aloitus jälleen takkuili. Kolmannella yrittämällä onnistui. Loppurata karkasi sitten hiekan käsistä. Hylly siis tältä radalta. Kisojen keppiongelman kanssa edelleen painitaan. Muutenkin on tuo yhteistyö välillä hieman hukassa, sitä pitäisi saada kuntoon. Luottamusta koiraan(oman pään sisäinen ongelma)!

Tähän oheen laitan Wäinön eilisen voittoradan. Kiitos tuhannesti Tiina ja Jyri siitä:)

Valiokello käyntiin ja tuplat päälle!!!

Aivan mahtava päivä!!!! Muuta ei voi tässä onnenhuumassa juuri sanoa! Takutien kisoista Wäinön kanssa nappasimme kauan odotetut tuplanollat ja nollavoiton!!! Kaupan päälle vielä toinenkin palkintosijoitus 3.sija! Pelkkää hymyä:)

Tuija Kokkonen oli laatinut kiemuraiset radat, joista ekalla paljon valssausta ja koiran eteentörmäilyä. Valssausten perusteella ei ollenkaan meidän rata, mutta kerrankin hallitsin kroppani ja valssitkin sujuivat. Mieletön hehkutus, kun maaliin pääsimme-nolla! Aikas nopeakin se oli, joten olin tyytyväinen. Yllätys oli kuitenkin, kun lenkiltä palatessa kuulin, että vielä ollaan johdossa! Kaksi koirakkoa oli vielä jäljelllä. Kun viimeinenkin koira tiputti riman pääsivät ekat riemunkiljahdukset (anteeksi sille virheen tehneelle-emme varsinaisesti iloinneet teidän virheestä vaan omasta onnistumisesta ja ekasta voitosta). Voiton varmistuttua tuuletettiin moneen kertaan. Mahtavaa! Ja kiitos teille kaikille ihanille ihmisille, jotka onnittelitte meitä niin paikanpäällä, kuin myöhemminkin!:) Kuulin, että ratamme olisi videolla, joten jos onnistun lisään sen tänne myöhemmin...

Toiselle radalle paineet vaan kasvoivat, kun tuplanollaa oltiin hakemassa. Ja sieltähän se sitten tuli! Aikakin oli ihan hyvä ja sillä päästiin pokkaamaan jälleen palkinto 3.sijalta. Meidän treeniryhmämme loisti maxi3:ssa lisäksi Tommin ja Satiaisen vietyä ekasta ja tokasta kisasta 2.sija. Onnea:)

Nyt on sitten valiokello polkastu käyntiin ja täältä tullaan Turku! MM-karsintoihin lippu lunastettu! Juhlittu on tietty hampurilaisen, kuoharin ja jätskin voimin!

Talviturkki kastettu!

Tänään virallisesti talviturkit koirilta kastettu. Hetken saivat olla Pirkkalassa pihassa keskenään ja samantien olivat itsensä kastelleet. En sitten tiedä kävivätkö Sikojoessa vai likaojassa, mutta pahalle haisivat! Koirat olivat kuitenkin kovin tyytyväisiä suoritukseensa:)

Ohjaajan mokia Orivedeltä

Sateinen kisapäivä Orivedellä on takanapäin. Molemmat olin ilmoittanut kahteen starttiin, mikä kyllä vähän harmitti, kun näin vähäiset koiramäärät. Ihan hyvin ois voinu ilmottaa kolmeenkin. Tosin oma juokseminen ja keskittyminen herpaantui jo 4.llä radalla, että toisaalta ihan hyvä...

Willan kahdesta ekasta startista tuli tulokseksi tutut Hyllyt. Mutta ihan hyvät hyllyt, lukuunottamatta omia mokailujani. Willa nimittäin teki hienosti töitä eikä ongelmia ollut pelätyillä kepeilläkään. Olin tosi tyytyväinen Willan suorituksiin ja iso painolasti putosi harteilta, kun kepit vaihteeksi sujuivat. Tokalla radalla sain vihdoin taas pysäytyskontaktin onnistumaan ja totesin, että kyllähän se pysähtyy, kun vaan uskallan käyttää ääntäni ja vaadin pysähtymistä.

Wäinön ekarata oli ihan hyvä. Ei mitään kauheita kaarroksia ja pysy ohjauksessa koko ajan. Harmittavasti vaan vitonen hankalasta keppikulmasta, jota ite sössin tunkemalla liian lähelle. Olishan tuo varmaan sen mennyt jos olisin vaan antanu tilaa ja luottanut (Jaakko on niin oikeessa niissä luottamuskommenteissaan..) Harmitti kyllä, kun huomasin, että taas olis ollu voitto tarjolla ilman keppivirhettä. Täytyy varmaan pidättäytyä lukemasta tuloslistoja, kun se aiheuttaa jälkiharmitusta.

Wäinön toinen rata oli ohjusmokieni noloin taival tänään. Sössin alun ohjukset ja korjaukset moneen kertaan ja lopulta poistuimme radalta 4.esteen jälkeen, kun Wäinö tipahti hassusti puomilta ennen kontaktia. Taisipa jätkä vinkaisunkin päästää hassusta alastulostaan, joten ihan hyvä että lopetettiin siihen. Jäähdyttely lenkin ja venytysten jälkeen ei kuitenkaan mitään vaurioita ilmaantunut.

Mansen tolleristit liitelivät tänään hienosti myös Orivedellä. Nollatuloksia tahkoivat mm. Juha ja Vini sijoittuivat maxeissa 2.sijalle. Saara ja edellisviikonloppuna valioitunut Viggo (Willan medimies:) jatkoivat upeaa nollavoittoputkeaan tuplaamalla voitot tänään! Johanna ja Lordi olivat nollallaan 3. Onnea kaikille hurjasti!!!:)