Wäinö Eenokki 4wee!!!

Onnea pieni punainen kullanmurumme!!!

Agipainoitteinen viikonloppu

Viikonloppu lähti käyntiin perjantaina Jaakon koulutuksella. Sunnuntaina oli sitten vuorossa Tamskin kisat.

Jaakon koulutukseen osallistuin Ok-hallilla Wäinön kanssa. Jaakko oli tällä kertaa kasannut aavistuksen iisimmän ja lyhyemmän (vain 28 estettä) radan. Harjoittelimme mm. Back lappia (takaakierto ja sylkkäri), sylivekkijaakotusta ja layereitä (esteen ohitus itse toisella ja koira toisella puolella). Näistä nimiprässäilyistä ( pakko tietty prässätä, vaikka eivät virallisia sagin nimikkeitä olekaan) selvittiin hyvin. Back lappi oli mielestäni tosi hyvä ohjaus ja harjoiteltuna toimii varmasti hienosti. Eli ainakin se pistetään treenimuistiin! Wäinö toimi koulutuksessa ihan kivasti ja jaksoi hyvin koko koulutuksen ajan, vaikka se on aikaisemmin ollut pieni ongelma loppuvaiheessa. Juhlin vuoromme jälkeen, että ekan kerran pääsin Jaakon koulutuksessa radan loppuun asti, kunnes huomasin, että olin tyystin unohtanut vimpan esteen. Plääh tätä dementoitunutta ohjaajaa!

Sunnuntaina pohdin aamulla kovasti mitä tekisin Wäinön starttejen kanssa. Wäinö oli lauantai aamulla kankean oloinen koulutuksen jälkeen. Ilmeisesti lihakset olivat hieman jumissa. Metsässä juoksentelu, back on track ja hierominen helpottivat sen verran, että sunnuntaina koiruus liikkui jo täysin normaalisti. Päätin kuitenkin varmuudeksi vetää Wäinön pois ekasta hyppystartista ja ottaa sen kanssa vain yhden radan. Kunnon lämmittelyt ja jäähdyttelyt, eikä jumituksen merkkejä ollut kisoissa. Rata alkoi ihan hyvin, ehdin jopa jaakottamaan kohtaan jonne oli kiire. Äänenpainoltaan kovista kontakti käskyistä huolimatta Wäinö tuli ilman lupaa kontakteilta ja se sekoitti pasmoja varsinkin puomilla. Sen jälkeinen takaaleikkaus vaihtui valssiksi ja vaihtoehtoputkeen meno takkuili. Lähetin ensin lähempään, mutta pienellä haahuilulla lopulta ohjasin kauempaan päähän. Tähän meni aikaa sekunteja ja vaikka rata loppujen lopuksi meni puhtaasti loppuun asti meni aikaa aivan liikaa. Tuloksena kanki nolla ja yhdeksäs sija.

Willa starttasi molemmilla radoilla. Ensimmäinen rata hajosi heti alkuun -jaakotus ei onnistunut ja lopulta hyppy väärinpäin hyllytti radan heti alkuunsa. Kepit ja sisälle meno sujuivat hienosti, samoin hieman pitkäksi mennyt takaaleikkaus. Loppusuoralla koiruus sitten hyppäsi renkaan väärästä välistä ja palautin vielä takaisin uusimaan sen. Hassu pikku koira. Toinen rata oli koirille tosi kiva hyppis. Paljon putkia ja kovaa etenemistä. Mulle tosin hieman hankala valsseineen, mutta sain kroppani kääntymään ja valssit onnistui. Sen sijaan lopussa käännyin renkaan jälkeen katsomaan mitä tuomari näyttää ( luulin, ettei taaskaan hypännyt oikeasta välistä) ja sen seurauksena myöhästyin ohjauksesta ja koiruus lukitsi väärän hypyn. Kepeiltä tuli sen jälkeen vielä aloitus virhe pari kertaa, mutta muuten hyvä rata:) Ensi viikonloppuna Willan olisi tarkoitus jatkaa kisaamista Riihimäellä. Wäinö taas jää muutaman viikon agilomalle palauttelemaan lihaksiaan vetreiksi. Kisojen lopuksi kävimme mukavan metsälenkin Punaisten kesken. Meiän koissut, Ressu, nollamies Viggo ja bc penneli Raita (punaisessa villatakissaan) pääsivät juoksentelemaan Niihamaan metsiin.

Aurinkoinen viikonloppu

Ihana keväinen ja aurinkoinen viikonloppu:) Koirien kanssa oon tehnyt pitkiä metsälenkkejä ja nauttinut välillä auringosta kannon päällä istuskellen. Ihanaa. Alle lisäilin muutaman kuvan Willasta, kun tänään metsälenkin yhteydessä otin vähän damitreeniä. Markkeeraukset sujuivat hienosti, palautukset olivat nopeita ja suoria (polku myös ehkä auttoi asiaa;). Lopuksi tein motivoidun kolmen damin hakuruudun (enempää ei ollut mukana) ja haetutin Willalla kaikki. Ekan damin löydettyään neiti meinasi alkaa ahneeksi ja etsiä samaan syssyyn toistakin, mutta pieni ärähdys palautti maanpinnalle. Damit löytyivät hienosti, vaikka intoa oli pikku koiraan ehtinyt kertyä ehkä vähän liikaa. Harmittaa vaan Wäiön puolesta, kun se joutuu lenkkillä tehdyissä damitreeneissä kiihkoilemaan vähän matkan päässä. Omistaja, kun on mukamas niin laiska, ettei jaksa erikseen lähteä koiria lenkittämään ja treenaamaan metsään.

Perjantaina kävin Willan kanssa hetken mielijohteesta pyörähtämässä Tamskin möllikisoissa navetalla. Yksi kisaavien rata takkuiltiin. Ajoittain hyviä pätkiä, mutta pitkillä esteväleillä turhaa kiemurtelua. Keppien aloitus ei onnistunut myöskään ekalla kerralla. Viikon päästä kisaamaan.

Eilen koirat saivat nautiskella, kun Reetta kävi niitä täällä kotona hieromassa. Wäinö tiesi jo heti Reetan tullessa mitä tapahtuu ja pisti itsensä viltin päälle pötköttämään, "että minä olen jo tässä valmiina". Molemmilta löytyi suunnilleen samasta kohtaa pienet jumipaikat, joita hierottiin auki.

Nyt muuten kävin vinkin saatuani asetuksissa muuttamassa niin, että blogiamme pääsee ilman tunnuksia kommentoimaan. Eli olkaa hyvät:)

Tampereen KV-näyttely

Lisäilin muutaman kuvan näyttelystä. Kuvaajana Niko Rautanen.

Viikonloppu on vierähtänyt Pirkkahallilla Tampereen KV-näyttelyssä. Ensin lauantaina olin turistina ja Ketynä bortsu ja cavalierkehien reunalla. Sunnuntaina oli sitten Willan esiintymisvuoro tollerikehässä.

Willa käyttäytyi jälleen oikein hienosti koko näyttelyn ajan (jos ei oteta lukuun noutajan ahneutta ohikulkijoiden herkkuihin..). Vaikka kehään odottelu kestikin monta tuntia jaksoi pikkutolleri rauhoittua kehän vieressä vuoroin matolla maaten tai sylissä kiipeillen. Helppoa olla sellaisen koiran kanssa täpötäydessä sisänäyttelyssä:) Kehässä hienosti, mutta omaan makuun hieman liian laamaillen Willa esiintyi. Vaikka Saksalainen tuomari ei neidistä kovasti arvostelun perusteella tykännyt sai se silti hienosti arvostelukseen Erittäin Hyvän. Tavoite saavutettu! Arvostelu löytyy kotisivuiltamme Willan näyttelytuloksista (www.elisanet.fi/agitollot).

Hauskaa oli näytelmissäkin välillä pyörähtää. Näki paljon tuttuja ja pääsi rupattelemaan. Vaikka tollerien näyttelyväki ei niinkään kovin tuttua mulle ennestään ole, löytyi paikanpäältä heti monta mukavaa tuttua tolleriagilitaajaakin :) Myös moni ensimmäistä tolleriaan harkitseva kävi juttusilla, kyselemässä Willasukkasesta ja yleensäkin rodusta.

Parhaillaan odotellaan jännityksessä tulospalvelua ATT:n kisoista. Ainakin ekat startit ovat menneet putkeen- ekat nousunollat Hannalle ja Ihqulle sekä treeniryhmämme Katrille ja Jormalle. Onnea!!!

Treenilupaus

Täytyypä oikein blogiin käydä kirjoittamassa treenilupaus. Eli jälleen yritän motivoida itseäni tokoilun pariin. Miten se näin talvisaikaan tuntuu niin hankalalta? Jokatapauksessa nyt koitan aloittaa hieman tavoitteellisemman tokotreenailun. Luvattu.

Tätyypä tällä viikolla varmaan muistella Willa tyttösen kanssa missiasentoja.. Meidät löytää viikonloppuna Pirkkahallista (tiedän nimi on muuttunut, mutta nykyään liian pitkä) poseeraamasta KV-näyttelyssä. Varustus on bikiniasu (siis koiralla, oma kesätimmiys vielä kaukana), koska neiti näpsäkkä halusi vähäisestäkin talvipuuhkastaan jo luopua:(

Agiliitelytreeniä on luvassa tälläkin viikolla. Viimeviikolla käytiin lisätreeninä ottamassa ratapätkää Willan ja Ihq ihanan kanssa. Molemmat tytöt on kyllä niin mahtavia liitelijöitä. Willuskikin taisi vetää heti nollalla läpi- jos en ihan väärin muista:)

Lisäsin tuohon edellisiin nousuhehkutuksiin vielä systerin kännykameralla otetun kuvan Ylökkin kisailuista. Pösön peräkontti taitaa kisakauden alkaessa olla taas meille kuin toinen koti!

Willa kolmosiin!!!

Tänään pikkuneiti yllätti:) Huolimatta mun kovasta jännityksestä varsinkin keppirivistöllä, Willa suoritti radan puhtaasti ja siitä napsahti meille odotettu viimeinen nousunolla. Niinpä me jo illalla starttasimme ensimmäisen medi3- luokan kilpailumme. Kolmosten startissa ylimääräiset paineet olivat poispyyhkäisty, joten turhaa jännittämistä ei ollut. Rata kulkikin ihan kivasti tosin alku oli kovin tahmeaa. Meno oli alussa väkinäistä ilman iloista "Willavauhtia". Johtuikohan hirmupitkästä päivästä tms..? Joka tapauksessa loppusuoralla päätin ottaa sekunteja hieman kiinni juoksuttamalla puomin alastulokontaktin ilman pysähtymistä. Maaliin tultiin innoissamme nollan kuva silmissä, mutta todellisuudessa tuomari oli puomin alastulosta nostanut käden virheen merkiksi eli vitonen. Vitsit, kun harmitti. Oma ahneus kostautui. Vielä enemmän harmitti, kun aika olisi nollalla voinut vielä riittää kilpailun voittoon ja ekaan ava-nollaan. Harmitus. Pienestä on kiinni tämä laji. Sen huomasi myös Willan medimiehen rataa seuratessa. Niin upean ja nopean radan, kun Saara ja Viggo tekivät, mutta viimeisellä parilla metrillä harmillinen kääntyminen suoralta kohti putkea ja melkein varma nolla kääntyi viimehetkellä hyllyksi. Harmitti toisten puolesta:(

Onnellinen hymy huulilla ollaan kyllä tänä iltana oltu nousun johdosta:) Willakin superonnellinen kylmän ja pitkän päivän jälkeen, kun sai herkutella kokonaisen hampurilaisen ja päälle leikkiä uudella palkintopatukallaan.

Wäinö jäi ilman hampparia, vaikka nollat kaatulivatkin lähinnä kartturin mokiin. Ensimmäisellä radalla napsahti vitonen avokeppikulman aloituksessa. Inasen myöhässä ja koiruus ehti kääntyä kakkosväliin. Muuten puhdas rata, ehkä muutamalla liian pitkällä kaarella ja yhdellä läheltä piti persjätöllä. Toisella radalla en kääntänyt tarpeeksi sarjaesteelle ja siellä käännähdys esteen takana väärään suuntaan ja lopulta hylly väärältä puolelta hyppäämällä. Muuten ihan ok rata, jolla yritin jo vedättää vauhtiakin koiraan.

Nyt on loma takanapäin. Pitäisi asentua menemään huomenna töihin. Pitää varmaan ensitöikseen laskea töissä piristykseksi, kuinka monta päivää on vielä kesäloman alkuun..:)