maanantai 24. elokuuta 2009

Pikkukettu sorsametsällä ja agiviikonloppu

Willa pääsi korkkaamaan metsästyskoiran uransa perjantaina Niksun kanssa. Sorsien sijasta vedestä pikkukettu pääsi noutamaan kyyhkyjä vedestä. Kotiintuliaisina tuli mukaan kuivatettaviksi siipiä damitreenailuihin.

Lauantaina kisattiin Orivedellä yhteensä 4 starttia (wx2, wx2). Willasukkasen ratoihin olin oikein tyytyväinen! Ensimmäinen rata sujui mallikkaan hienosti puoleenväliin, josta lentokeinu ja ohjaajan pakan hajoaminen. Toinen rata taas hyllytettiin alussa, kun velmukelmu otti ja varasti lähdössä! Seurauksena kakkoseste väärästä suunnasta. Hylly alla oli helppo suorittaa ja yllätys, yllätys tehtiin loppurata täysin puhtaasti. Ehkä normaalia hitaammin (olisko ollut hieman epävarma, kun en käskyttänyt niin kovasti, kuin normaalisti?). Mutta siis kaksi rataa, jossa päästiin suorittamaan kepit virheettömästi ja keinu ilman kieltoa, Yes!!!:) Medi3:ssa 23 koirasta 5 oli mansen meditollereita! Hienoa saada vihdoinkin konkkaronkka samoihin kisoihin:) Varokaa vaan meitä Mansen medejä!

Wäinön radat meni vähän liikaa nollien metsästyksen puolelle. Liikaa aattelen mystisten nollien keräämistä ja eihän ne silloin sieltä ilmaannu. Veren maku ja paha mieli vaan tuollaisesta metsästyksestä jää... Ekalta radalta 10 A:n alastulosta ja ketun rimasta. Toiselta radalta 5 ketun rimasta! Vitsit, kun nuo rimat eivät nyt pysy kannattimissaan! Aika kuitenkin muutamasta pitkästä kaarrosta huolimatta ihan ok, jäätiin voittaja Zenistä vain 0,72 s!

Sunnuntaina oli vuorossa Oreniuksen Juhan koulutus Niihamaassa. Tajusin, että radanlukua pitäis opetella ja paljon! Juha näytti miten toteuttaa mun kieputukset puolet lyhyemmässä ajassa suorilla linjoilla, kun käytti eri ohjauksia. Saksalaista harjoteltiin ja nyt sen oikeaoppinen toteutus taisi mennä päähän. Tiukempaa haltuunottoa pitäisi harjoitella niin ja itsenäisempiä kontakteja (niinpä...). Mukavasti saatiin kehuja ja kannustusta. Treeneistä jäi oikein hyvä ja hikinen :) olo.

Tänään on ollut kovin haikea mieli, kun kuuli ikäviä uutisia meidän pikku vanhuksesta. Nyt eletään vain päivä kerrallaan ja yritetään pitää koko perheen kullanmurun elämänlaatu hyvänä viimeiset päivät...

Ei kommentteja: