Tampereen KV-näyttely

Lisäilin muutaman kuvan näyttelystä. Kuvaajana Niko Rautanen.

Viikonloppu on vierähtänyt Pirkkahallilla Tampereen KV-näyttelyssä. Ensin lauantaina olin turistina ja Ketynä bortsu ja cavalierkehien reunalla. Sunnuntaina oli sitten Willan esiintymisvuoro tollerikehässä.

Willa käyttäytyi jälleen oikein hienosti koko näyttelyn ajan (jos ei oteta lukuun noutajan ahneutta ohikulkijoiden herkkuihin..). Vaikka kehään odottelu kestikin monta tuntia jaksoi pikkutolleri rauhoittua kehän vieressä vuoroin matolla maaten tai sylissä kiipeillen. Helppoa olla sellaisen koiran kanssa täpötäydessä sisänäyttelyssä:) Kehässä hienosti, mutta omaan makuun hieman liian laamaillen Willa esiintyi. Vaikka Saksalainen tuomari ei neidistä kovasti arvostelun perusteella tykännyt sai se silti hienosti arvostelukseen Erittäin Hyvän. Tavoite saavutettu! Arvostelu löytyy kotisivuiltamme Willan näyttelytuloksista (www.elisanet.fi/agitollot).

Hauskaa oli näytelmissäkin välillä pyörähtää. Näki paljon tuttuja ja pääsi rupattelemaan. Vaikka tollerien näyttelyväki ei niinkään kovin tuttua mulle ennestään ole, löytyi paikanpäältä heti monta mukavaa tuttua tolleriagilitaajaakin :) Myös moni ensimmäistä tolleriaan harkitseva kävi juttusilla, kyselemässä Willasukkasesta ja yleensäkin rodusta.

Parhaillaan odotellaan jännityksessä tulospalvelua ATT:n kisoista. Ainakin ekat startit ovat menneet putkeen- ekat nousunollat Hannalle ja Ihqulle sekä treeniryhmämme Katrille ja Jormalle. Onnea!!!

Treenilupaus

Täytyypä oikein blogiin käydä kirjoittamassa treenilupaus. Eli jälleen yritän motivoida itseäni tokoilun pariin. Miten se näin talvisaikaan tuntuu niin hankalalta? Jokatapauksessa nyt koitan aloittaa hieman tavoitteellisemman tokotreenailun. Luvattu.

Tätyypä tällä viikolla varmaan muistella Willa tyttösen kanssa missiasentoja.. Meidät löytää viikonloppuna Pirkkahallista (tiedän nimi on muuttunut, mutta nykyään liian pitkä) poseeraamasta KV-näyttelyssä. Varustus on bikiniasu (siis koiralla, oma kesätimmiys vielä kaukana), koska neiti näpsäkkä halusi vähäisestäkin talvipuuhkastaan jo luopua:(

Agiliitelytreeniä on luvassa tälläkin viikolla. Viimeviikolla käytiin lisätreeninä ottamassa ratapätkää Willan ja Ihq ihanan kanssa. Molemmat tytöt on kyllä niin mahtavia liitelijöitä. Willuskikin taisi vetää heti nollalla läpi- jos en ihan väärin muista:)

Lisäsin tuohon edellisiin nousuhehkutuksiin vielä systerin kännykameralla otetun kuvan Ylökkin kisailuista. Pösön peräkontti taitaa kisakauden alkaessa olla taas meille kuin toinen koti!

Willa kolmosiin!!!

Tänään pikkuneiti yllätti:) Huolimatta mun kovasta jännityksestä varsinkin keppirivistöllä, Willa suoritti radan puhtaasti ja siitä napsahti meille odotettu viimeinen nousunolla. Niinpä me jo illalla starttasimme ensimmäisen medi3- luokan kilpailumme. Kolmosten startissa ylimääräiset paineet olivat poispyyhkäisty, joten turhaa jännittämistä ei ollut. Rata kulkikin ihan kivasti tosin alku oli kovin tahmeaa. Meno oli alussa väkinäistä ilman iloista "Willavauhtia". Johtuikohan hirmupitkästä päivästä tms..? Joka tapauksessa loppusuoralla päätin ottaa sekunteja hieman kiinni juoksuttamalla puomin alastulokontaktin ilman pysähtymistä. Maaliin tultiin innoissamme nollan kuva silmissä, mutta todellisuudessa tuomari oli puomin alastulosta nostanut käden virheen merkiksi eli vitonen. Vitsit, kun harmitti. Oma ahneus kostautui. Vielä enemmän harmitti, kun aika olisi nollalla voinut vielä riittää kilpailun voittoon ja ekaan ava-nollaan. Harmitus. Pienestä on kiinni tämä laji. Sen huomasi myös Willan medimiehen rataa seuratessa. Niin upean ja nopean radan, kun Saara ja Viggo tekivät, mutta viimeisellä parilla metrillä harmillinen kääntyminen suoralta kohti putkea ja melkein varma nolla kääntyi viimehetkellä hyllyksi. Harmitti toisten puolesta:(

Onnellinen hymy huulilla ollaan kyllä tänä iltana oltu nousun johdosta:) Willakin superonnellinen kylmän ja pitkän päivän jälkeen, kun sai herkutella kokonaisen hampurilaisen ja päälle leikkiä uudella palkintopatukallaan.

Wäinö jäi ilman hampparia, vaikka nollat kaatulivatkin lähinnä kartturin mokiin. Ensimmäisellä radalla napsahti vitonen avokeppikulman aloituksessa. Inasen myöhässä ja koiruus ehti kääntyä kakkosväliin. Muuten puhdas rata, ehkä muutamalla liian pitkällä kaarella ja yhdellä läheltä piti persjätöllä. Toisella radalla en kääntänyt tarpeeksi sarjaesteelle ja siellä käännähdys esteen takana väärään suuntaan ja lopulta hylly väärältä puolelta hyppäämällä. Muuten ihan ok rata, jolla yritin jo vedättää vauhtiakin koiraan.

Nyt on loma takanapäin. Pitäisi asentua menemään huomenna töihin. Pitää varmaan ensitöikseen laskea töissä piristykseksi, kuinka monta päivää on vielä kesäloman alkuun..:)

Lomalla

Jepujee! Loma alkoi! Viikonlopun oon istunut luennoilla hotelli Ellivuoressa kasvattajakurssilla. Kurssi oli aika tuhti paketti ohjelmaa ja lopuksi vielä se tentti. Nyt tuntuu tosiaan, että on lomansa ansainnut. Niin joo tentti meni läpi ja sain kasvattajatodistuksen. Nyt pitäisi sitten miettiä hakeako kasvattaja nimeä kennelliitosta ja jos niin minkälaista. Pentueenkin kasvattaminen joskus tulevaisuudessa on ihan täysin auki oleva pohdinta. Niin monta huomioon otettavaa asiaa...

Tällä viikolla päästiin parin viikon tauon jälkeen Wäinönkin kanssa omiin treeneihimme. Huomasi, että jätkässä oli taas intoa vähän liikaakin. Vauhtia alkaa tulla mukavasti meille molemmille. Ehkä ollaan pikkuhiljaa löytämässä yhteistä etenemisvauhtia radalle. Keskiviikon treeneissä huomasin muuten, että joku kohtuus on Jaakotuksissakin oltava. Muitakin vaihtoehtoja ohjaukseen on löydyttävä tietyissä paikoissa, vaikka tekniikka mahtava ansakäännöksiin onkin. Kivaa liidellä muuten koiran kanssa, johon voi jo aikalailla luottaa ja jonka kanssa yhteissävel alkaa löytyä. Agility on kivaa:)

Willuski treenasi torstaina. Pitkään jatkuneen laamailukauden (Onko hormoneilla ja juoksulla jotakin tekemistä?) intoa ja meininkiä alkaa taas löytyä! Tulevalle viikolle asetin tokoilutavoitteen. Eli lomalla tokoilua väh. 2x. Saas nähä pystynkö tavoitteen saavuttamaan..

Ens viikonloppuna olisi sitten Ylökkin kisat edessä. Agikausi alkaa nostella päätään!

Wäinöstä Pirkanmaan aginuusku 2008

Pärähtipä viimevuodelta Wäinölle titteliksi Pirkannuuskujen aginoutaja. Sain tänään soiton asiasta ja kutsun tulla noutamaan kiertopysti kotiin vuodeksi:) Hieno kunnia meitin agiliitäjälle.

Agia ollaan treenattu tällä viikolla hieman laiskasti. Sen sijaan olemme keskittyneet metsissä kirmailuun Jade ja Ihq tyttöjen kera. Torstain treeneissä treenattiin Willan kanssa hieman keppikulmia. Edelleen ne jännittävät mua, koska otan paineita kepeistä viimeaikaisten ongelmien takia. Willa aistii asian ja jännäilee myös. Tarvitsi vaan muistaa kehua, kehua ja innostaa..
Wäinön kanssa kepiteltiin myös. Avokulma tuntui erityisen hankalalta eli sitä olisi hyvä treenailla vastedeskin. Sen sijaan poitsu kesti oikein hyvin, kun jätin kahden hypyn taa ja otin hypyt omalla liikkeellä häiriköiden(liikuin ja häsäsin hieman käsien kanssa). Rimoja ei tullut alas :) Hyviä harjoituksia.

Kidutusrataa

Tänään Hanna toteutti Jaakon suositteleman "kidutusradan" treeneissä. Eli 30 esteen rata, joka piti saada virheettä ja pysähtelemättä loppuun. Jos tuli jokin ohjausvirhe tai unohdus piti aloittaa alusta uudestaan. Radan tarkoitus oli lähinnä ohjaajan keskittyminen ja yrittäminen pitkällä ratapätkällä luovuttamatta. Eli rataa ei saanut ruveta pätkimään vaan piti pitää yritys kasassa loppuun saakka. Vaikeaa!

Olin tällä kertaa treeneissä Wäinön kanssa, jonka edellisen päivän treenit jäivät väliin. Harjoitus oli mielestäni parempi tehäkin Wäinön kanssa, kun Willan tarvitsisi nyt saada paljon onnistuneita suorituksia itseluottamuksen ja motivaation nostamiseksi. Osasin valmiiksi jo odottaa, että ite sössisin harjoituksessa monta kertaa ja menisi uusimiseksi.

Yllättävän hyvin harjoitus kuitenkin sujui. Lopulta taidettiin tehdä ilman unohduksia ja virheitä jo kolmannella kertaa. Wäinön ohjaaminen tuntui aika kevyeltä tällä kertaa. Tekniikat on aikas hyvin hallussa ja turhaa käskytystä ei tarvita. Kun vaan ite MUISTAA radan ja käyttää vartaloaan oikein!!! Mutta tosi hieno oli Wäinö!

Lopuksi pistettiin koirapakka sekaisin. Minichihun ohjaaja Johanna pääsi liitelemään Wäinön kanssa ja minä sain mini Welsh Corgi-Jorman. Johannalta sujui todella hienosti maxikoirankin ohjaaminen. Hienosti menivät:) Jormaa oli mukava ohjata. Tosi kova vauhti ukkelilla on, joten oikein kiva mennä sen kanssa. Tosin loppuradan juokseminen meni nauramalla, kun hajotimme lähes jokaisen esteen alas. Hauskaa oli. Tosi kivat treenit. Treenien tunnelmaa nosti myös Johannan leipoma herkullinen kakku. Chihu Ilja oli noussut viikonloppuna upeasti kolmosiin! Onnea!:)

Onnea MAX 15 vuotta!!!

Paljon onnea rakastettu ja arvonsa tunteva vanhaherramme! Onnittelut vielä mahdollisesti elossa oleville sisaruksille! Ja kiitos kasvattajalle tästä sydämet valloittavasta persoonasta! Tänään juhlitaan:)