AGILITY SM-kisat Nastolassa

Vuosi on taas metsästetty välillä tuskanhikeäkin vuodattaen SM-nollia. Wäinö sai tänä vuonna nollat kasaan ihan hyvällä aikataululla keväällä. Willalta nollat jäi saamatta, mutta sen sijaan se pääsi tolleriyhdistyksen SM-joukkueeseen mukaan Hannan kanssa. Myös Wäinö edusti yhdistystä maxijoukkueessa.

Tulokset jäivät tänä vuonna tekemättä. Wäinön kanssa taituroitiin 2xhyl ja Willa teki myös hyllyn väärään päähän putkea. Joukkueiden osalta tulokset jäivät myös saavuttamatta ja muutamista tosi hyvistä radoista huolimatta kumpikin joukkue jäi siis ilman tulosta eli hyl. Joukkueista täytyy sanoa, että vaikka tulosten saaminenkin olisi mageeta niin hienointa oli, että saatiin taas rotujoukkueet kasaan-ihanan aktiivista agiväkeä yhdistyksessä:) Upeaa oli katsella taitavien punaturkkien menoa kisoissa ja varmasti edustettiin tollereita hienosti! Kiitos teille Tarja ja Rumba, Annika ja Minni, Pena ja Raisa, Nette ja Itu, Kirsi ja Caro, JOnna ja Choco ja tietty lainakuski Hanna :)

YksöisVeet eli Viski ja Viggo pääsivät hienosti yksilökisassa finaaliradalle. Niiden finaaliradat löytyvät Royal Caninin sivuilta. Onnittelut vielä!

SM-kisat nostivat esiin monenmoisia mietteitä. Yksilöradan pettymys pisti miettimään, että oliko se toisen esteen jälkeinen hylkäys koko vuoden nollajahdin arvoista..? Tuleeko mun oma pää kestämään ikinä arvokisojen aiheuttamaa painetta-jos karsintaradalla jo miettii, että apua jos tekeekin nollan ja "joutuu" finaaliin... Jos meiän ratasuorituksiin ei oo mahdollista yhdistää sanaa huolellisuus ja varmistelu- voiko tärkeitä ratoja saada ikinä onnistumaan, kuin tuurilla? Miten finaaliradalla kisanneet koirakot voivatkaan olla NIIN hyviä, miten tulla niin taitavaksi ohjaajaksi..?
Suurimmasta tunnemyrskystä selviytyneenä sitä osaa jo vastata joihinkin kysymyksiin ja kääntää epäilyt positiivisiksi ajatuksisksi. Eihän tuota arvokisapaineistusta voita tai ainakaan vähennä, kuin kisaamalla. Onhan itse SM.iin pääsykin jo iso saavutus- sen eteen kannatta ponnistella:)

Nyt siirrytään hetkeksi kisaamisesta kesälomille. MM-karsinnoissa meitä ei nähdä radalla siitäkään huolimatta, että karsintatulokset olisi kerättynä ja pääsylippu lunastettuna Seinäjoelle. Homma ei pelitä ihan niin hyvin, että kannattaisi nyt lähteä niin isoihin karkeloihin mukaan. Keskitytään nyt treenaamiseen enemmän:)

Nastolassa muuten koin iloisen yllätyksen, kun törmäsin alueelle tullessa Pikkusaaren isoon mainosständiin, jossa leijaili tutun näköinen tolleri renkaan läpi. Meiän Willa oli päässyt linssiludeksi ja malliksi tauluun! Aivan ihana kuva pikkuketusta :)

Wäinö loikan kuvasi Sirpa Saari