Kovantyön pentue

Huh. Pitkä ja aikas kova urakka on ohi. Eli maailmaan on nyt saatettu Willan pienokaiset, joita on yhteensä 5. Kolme urosta ja kaksi narttua. Äärettömän surullista oli, että kaksi pentua syntyivät kuolleina. Willa ja lapsukaiset voivat hyvin. Pennut syövät lähes koko ajan ja välillä nukahtavat tissien viereen:)

Synnytys ei sitten mennyt ihan niin, kuin olin kuvitellut. Willan lämmöt laskivat keskiviikko iltapäivänä. Illan mittaan läähätys, levottomuus ja petailu yltyivät. Yön nukuin Willan kanssa pentuhuoneessa ja tuleva äippä rauhoittui vaan kainalossani nukkuessa. Aamu kuudelta alkoivat ensimmäiset supistelut ja kirkkaita nesteitä tuli useaan kertaan lattialle. N. seitsemän jälkeen Willa alkoi ponnistelemaan ja jatkoi urakkaansa, kun kätilöapumme Leena tuli paikalle. Kaksi tuntia ponnisteluista soitin päivystykseen varatulle eläinlääkärillemme ja kyselin neuvoja, kun ensimmäistä pentua ei kuulunut. Ohjeiden mukaan ulkoilutin ja liikutin Willaa väkisin pihalla kymmenisen minuuttia ja odotimme vielä jonkun aikaa. Pentua ei edelleenkään voimakkaista ponnisteluista huolimatta kuulunut, joten pakkasimme styroksilootan mukaan ja lähdimme eläinlääkäriin. Matkalla kävikin "vanhanaikaiset" eli ensimmäinen pentu alkoi tulla. 1.pentu oli isokokoisin eikä tullut kokonaan ulos. Vain hännänpää ja vähän takatassuja näkyi. Leena kätilöi pentua takapenkillä ja meillä alkoi olla jo pienoinen hätä, kun pentua ei saanut vedettyä ulos. Pennulla ei ollut enään kalvoja, joten piti saada mahdollisimman nopeasti se ulos. Muutama kilsa ennen eläinlääkäriä pentu lopulta saatiin pois. Se oli kovin eloton ja luulimme jo menettäneemme sen. Kovista elvyttelyistä se kuitenkin virkosi ja alkoi hengittämään. Eläinlääkärillä käytiin vaan kääntymässä ja suunnattiin takaisin kotiin. Kotimatkalla plumpsahti sitten pentu numero 2. uros. Kotona asettelimme pennut Willalle pentulootaan, mutta uusi äiti oli kovin ihmeissään tilanteesta eikä oikein heti alkanut kunnolla niitä hoivaamaan. Hetken ihmeteltyään pennut alkoivat imeä ja sitten Willakin tajusi alkaa niitä putsailemaan ja hoitamaan.

Kotona vähän yhdentoista jälkeen syntyi 3.pentu uros. Valitettavasti se oli ihan eloton ja veltto, eikä lukuisista elvytyksistä huolimatta herännyt henkiin. Reilun tunnin päästä maailmaan saapui 4. pieni vaalea narttu, joka oli koostaan huolimatta kovin virkeä ja eloisa. Sitten kului taas pitkä tovi (n.puolitoistatuntia) ja jälleen takajalat edellä maailmaan oli tulossa urospentu 5. Vetoapua tarvittiin, että saatiin pentu ulos. Säikähdykseksemme tämäkin pentu oli eloton. Lähes kovakourainen hierominen pyyhkeellä ja niskanahasta nostelu eivät saaneet pientä virkoamaan. Muutaman kerran pentu aukaisi suutaan, mutta ei saanut henkeä. Koitimme välillä heilauttaa ylös-alas ja muutaman kerran imaisin nesteitä pennun kuonosta ja kovan taistelun jälkeen se lopulta virkosi. Pentu sai nimekseen "Työvoitto". Tunne oli aivan mahtava, kun se kovan taistelun jälkeen oli eloisa ja alkoi syödä reippaasti!

Seuraavan pennun 6.tuloon kului yli kaksi tuntia. Sitten se pullahti hienosti ulos ja alkoi välittömästi hakeutua maitobaariin. Tämän jälkeen alkoi pitkä odotus. Sinä aikana kätilöapu vaihtui Hannaan ja otin yhteyttä synnytystä päivystävälle lääkärillemme useaan otteeseen. 7. pentua ei vaan kuulunut. Koska tässä vaiheessa vielä odotimme ainakin kahta pentua oli ell sitä mieltä, että Willa vaan pitää taukoa eikä syytä huoleen. Vasta kahdeksan aikaan useiden ponnisteluiden jälkeen esiin tuli kuonon pää, josta näki heti, että tulossa oli kuollut pentu. Koska pentu oli isokokoinen ja kuollut sen saaminen ulos oli todella vaikeaa. Willa lopetti ponnistelut kokonaan ja ell:n ohjeiden mukaan kiskoin pennun kovalla työllä ulos, jotta se ei olisi tukkeena viimeiselle pennulle. Viimeistä pentua odotettiin ja olin useaan otteeseen yhteydessä ell:n. Leikkaukseen ei haluttu ryhtyä, koska pennun ennuste oli todella huono. Yritettiin siis muilla keinoilla saada synnytys jatkumaan. Seuraavana aamuna ell:ssä kuvattiin Willa ja lopulta selvisi, että mitään 8.pentua ei siis ollut ollutkaan. Se oli helpotus, koska Willaa ei siis tarvinnut leikata. Vaikka yö oli kulunut ulkoillessa ja pennut ja emä olikin turhan takia raahattu aamulla ell:n olin todella tyytyväinen, koska pääsimme vihdoin keskittymään viiden pentusen hoiteluun.

Kiitos teille kaikille ihanille ihmisille, jotka olitte tukenani ja hengessä mukana niin synnytyksen iloissa, kuin murheissakin!!! Emä ja pennut voivat hyvin:) Viimeiset kaksi päivää on ollut niin haipakkaa menoa, että en ole erikseen ilmoittanut pennun kyselijöille synnytyksestä. Varmaankin kaikki löytävät tiedon täältä. Laitan viestiä, kunhan tää hässäkkä helpottuu ja saan hieman untakin tapahtuneiden jälkeen.

Pentu nro 1. Isokokoinen narttu 345g

Pentu nro 2.uros 325g

Pentu nro4. Pieni narttu "Tättähäärä" 210g

Pentu nro5. Uros "Työvoitto" 256g

Pentu nro 6. uros 285g