Tollerimestaruus Tampesterissa

Tolleriyhdistyksen agimestaruudet ratkottiin eilen Niihamaassa. Mukava määrä punaturkkeja oli päässyt paikanpäälle! Ja vaikka päivä oli pitkä jäi kisoista todella :) mieli. On meidän tolleriagiporukka vaan aika mahtavaa!

Willan eka rata oli hieman ennen puoltapäivää. Kyseessä oli virallinen agirata, jonne raahattiin myös se ikävä keinukin mukaan. Muutama enemmän mietiskelyä vaativa paikka radalla oli, mutta muuten suht koht sujuva pätkä. Keinu tuli eteen melko alussa ja, kun sen epäilyistä huolimatta suoritimme kerta heitolla oli loppu rata hieman rennompaa menoa. Vauhtia pikkuneidistä löytyi ja kivoihin miinuksiin päästiinkin. Viimeisen esteen jälkeen riemu oli rajaton, kun pitkään odotettu agiratanolla mukaan kapsahti!!! Kaupan päälle luokkavoitto ja luokan parhaan novascotiannoutajan titteli! -Hieno ja ihanan ruskea noutajatalutin mukaan saatiin:)

Wäinön eka oli myös agirata. Koiruus kävi lähdössä jälleen kierroksilla ja otinkin lähdön nopeana. Hieman olin myöhässä takaakierrossa, mutta Wäpä hoiteli homman. Meno yltyi radalla aika huimapäiseksi ja tuntui, ettei koira ollut käsissä juuri ollenkaan. Loppuunasti luulin, että nollarataa tehtiin, mutta vaisut aplodit paljastivat totuuden. Vitonen oli tullut A:n kontaktilta. Se olikin eka kontaktivirhe piiitkään aikaan. Aika oli kuitenkin sen verran nopea, että päästiin pokkaamaan luokan parhaan novascotiannoutajan titteli.

Kahden radan jälkeen molemmat tuplaveet olivat tiukasti mukana mestaruustaistossa. Pienoinen jännitys oli taskussa hyppyradalle mentäessä. Willan kanssa jätin alussa toteuttamatta jaakotuksen, jonka tuloksena sain koiran ohjattua suoraan väärään putkeen. Loppurata mentiin kovaa ja kertailtiin kepit uudelleen. Muuten ihan hyvä, mutta Hyllyrata. Wäinön kanssa mulla hajosikin sitten koko pakka käsiin! Tuli todettua, että kesken radan voi vielä tehdä muutakin, kuin nostella housuja ja korjailla hiuksia. Nimittäin hekottaa täysillä! Wäinö kääntyi kyselemään kesken hyppysuoran, jonka tuloksena kieppasuja ja vauhdin ottoa rimoista. Sen jälkeen täysin käsittämätöntä kiepsausta, jossain ratanauhojen lähellä. Tässä vaiheessa en voinut muuta, kuin nauraa. Käskyjä en saanut suustani vaan yritin ohjauksella pelastaa tilannetta samalla hekottaessani omaa möhlintää. Ihmeen kaupalla sitä kokosi itsensä niin, että loppurata menikin mallikkaasti. Mutta saldona 15vp.

Mestaruudet pokkasivat medeissä Jonna ja Choco, jotka tekivät tosi hienon nollan hyppiksellä! Maxeissa kiertopytyn kotiin veivät hienosti Pentti ja Raisa. Willa sijoittui medimestaruuskisan 2. ja tosi upeat ja nopeat radat tehnyt medimies Viggo ja Saara 3. Maxeissa 2. sijalle pääsivät Moona ja Mervi ja Wäinö ylsi 3.sijalle. Tosi tyytyväisiä oltiin hienoihin sijoituksiin ja upeisiin palkintoihimme:)

Oli kiva nähdä monta taitavaa punaturkkia agiliitämässä. Kyllä nämä punaiset ferrarit vielä antavat kovaa vastusta beeseille ja muille nopeille agikiitäjille!