Ylökkin TULE-kisat järjestettiin tänään Tampereen keskustassa tutun sorsapuiston maisemissa. Kiva paikka ja keräsi varmasti päivän aikana paljon ulkopuolisia katselijoita agilityn pariin:)
Meidän radat eivät menneet ihan nappiin ja tuliasina olikin 3 hyllyä ja Wäinölle yksi tulos-5. No Willalla ajatus oli vain saada positiiviset kepit eli vaikka sisäänmeno ei onnistuisi jatkaa vain iloisesti eteenpäin. Ihan täysin ei päästy tavoitteeseemme. Ekalla radalla kepeille meno oli kiertämällä ja neiti ponnahti johonkin- n.toiseen tai kolmanteen väliin. Jatkettiin matkaa ja pujottelu jäi, mutta into säilyi. Muuten ihan virheetön rata (siis hylly kepeiltä), tosin ohjaajalla tökki omat kuviot ja ohjaus ei sitten kovin nättiä ollut. Toisella radalla en pystynyt pitämään päätäni. Willa kyllä meni kepeille vinosta avokulmasta, mutta tuli samantien ulos ja pyrähti eteenpäin. Jostain syystä en jatkanut vaan palautin takaisin ja otin uudestaa. Kepit sujuivat, mutta niinhän ne aina sillä tokalla yrityksellä. Höh, kun en pitänyt alkuperäistä suunnitelmaa! Punaisena lankana tässä kisakepityksessä on saada vaan kiva ja iloinen suoritus, vaikka oikeat välit eivät osuisi kohdalleenkaan. Tätä mennään harjoittelemaan myös möllikisoihin ensi viikolla. Jos saadaan into takaisin niin sitten aletaan hioa oikeaa suoritusta varovasti...
Wäinön radat oli tänään ihan ookoot. Ekalla käänsin a:n jälkeen putkeen hivenen liian aikaisin ja meinasi siis sujahtaa väärään päähään. Kropalla estin väärän pään ja siitä syntyi pieni törmäys ja kosketusvirhe. Kepit olivat jostain syystä hieman hitaammat- rata kääntyi päästä niin, etten pääässyt yhtään vedättämäänkään. Jokatapauksessa teimme toisiks nopeimman ajan, vaikka ylimääräisiä kymmenesosia menikin törmäykseen ja kepeille. Toinen rata oli alussa todella haastava. Mietin aloitusta pitkään jo etukäteen ennen rataantutustumista. Lopulta päädyin laittamaan koiran vinoon ja sillä hakemaan sillä itelle etumatkaa ehtiäkseni blokkaamaan seuraavan ansan, joka oli a-este. Ekan hypyn jälkeen oli tarkoitus tehdä välistäveto ennen seuraavaa estettä. Tiukka käskytys ei toiminut vaan koira meni sinne mihin nenän suunta lähdöstä näytti eli hyppäsi toisen esteen väärinpäin. Ehkä olis tällä kertaa kannattanut lähteä lennosta taittaen käännöstä vielä enemmän niin olisin saanut Wäinön parenmmin käsiin välistävedossa. No loppurata oli nopea ja sujuva.
Nyt on ihan hassu olo, kun kuukauden kisaputken jälkeen jäädään tauolle agirotuun asti. Apua- mitä sitä voi tehdä, kun ei oo viikonloppuisin agikisoja? No ens viikolla agia riittää treenien, kouluttamisen ja möllien merkeissä.
sunnuntai 7. kesäkuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti